Päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta on käyty eduskunnassa kiivasta keskustelua. Kysymys onkin syvästi periaatteellisesta asiasta eli siitä säilyttävätkö köyhimpienkin perheiden lapset oikeuden päivähoitopaikan tuomiin virikkeisiin, kavereihin ja myös kunnon ruokaan. Sekin on monissa opiskelijoiden ja työttömien perheissä on toisinaan tiukoilla.
Opposition paineessa kiista on levinnyt myös hallituksen sisälle. Ensin erimielisyydet tulivat esille vihreiden osalta. Nähtävästi kaikkeen sopeutuva vihreiden puheenjohtaja, työministeri Tarja Cronberg kuittasi nollaluokan poistamisen hallituksen kehysriihessä. Eduskunnassa puolueen uusi varapuheenjohtaja Johanna Sumuvuori kuitenkin sanoi, että vihreät pitävät kiinni nollamaksuluokasta. Piste.
Vielä merkittävämpää on keskustan sisälle puhjennut kiistely asiassa. Vastakkain kun ovat joutuneet puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen ja puoluesihteeri Jarmo Korhonen .
Keskustan sisäisessä kiistassa pääministeri Matti Vanhanen edustaa keskustan oikeistosävytteistä ajattelua. Tässä ei ole mitään uutta, sillä jo kansanedustajaksi 1991 tultuaan ja pitkällä USA:n matkalla oltuaan hän alkoi esittää työttömyyden ratkaisuksi laajaa matalapalkkasektoria myös meille. Vanhanen näki ja näkee edelleen, että siihen pääseminen edellyttää ay-liikkeen vaikutusvallan vähentämistä. Siinä tarkoituksessa hän oli mukana yhtenä arkkitehtina kepun tunnetussa työreformi-hankkeessa. Viime vaalikaudella käyttöön otettiin valtion tuki matalapalkkoja maksaville yrityksille ja nyt sitä laajennetaan koskemaan nuoria
Päivähoidon nollamaksuluokkaa puolustava puoluesihteeri Jarmo Korhonen taas jatkaa keskustan aiemman K-linjan perinteitä. Vanhasen suuntaan piikittelyä harjoittaen hän muistutti nollamaksuluokan säilyttämisen puolesta äskettäin puhuessaan Alkion kuuluisasta lauseesta ”Emme saa unohtaa köyhän asiaa”.
Se kumpi keskustan sisällä vaikuttavista linjoista voittaa vaikuttaa suomalaiseen politiikkaan suuresti. Maalaisliitto-keskustan sosiaalinen linjan edustajat (keskeisimpänä Kekkonen) ja vasemmisto harjoittivat vuosikymmeniä tuloksellista yhteistyötä suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettaessa. Sosiaalisen keskustan kanssa yhteistyö on jatkossakin mahdollinen.
Jos Vanhasen edustama oikeistosävytteinen linjaus säilyy keskustassa määräävänä piirteenä myös tulevina vuosina, kepusta tulee pysyvästi osa porvariliittoumaa. Kuinka ison roolin keskusta siinä liittoumassa saa on epäselvää. Minun arvioni on, että aika ajan myötä aika pienen.
Keskustan linjavalinnat ovat tietysti puolueen omia asioita. Se mihin vasemmisto voi vaikuttaa on oman kannatuksemme tuntuva kasvattaminen. Siihen on markkinatalouden kovetessa ja eriarvoisuuden kasvaessa olemassa sekä suuri tarve että mahdollisuus.

Esko-Juhani Tennilä
 , vas.