Kun Ruotsi aikoinaan päättä hakea Euroopan unionin jäsenyyttä, laittoi se myös Suomen hakuprosessin liikkeelle.
Suomi meni mukaan Euroopan integraatioon oikeassa seurassa. Kolme puolueetonta maata, Ruotsi, Suomi ja Itävalta liittyivät yhtä aikaa.
Suomi ja Ruotsi tarkkailevat ymmärrettävästi toistensa avauksia niin taloudellisissa kysymyksissä kuin turvallisuuspolitiikkaankin liittyen.
Tämä on ymmärrettävää ja välttämätöntä. Kummankin puolueettomuus ja maantieteellinen asema pakottavat hyvään yhteistyöhön ja avoimuuteen.
Suomi ja Ruotsi eivät kuitenkaan ole samassa asemassa. Ruotsi elää turvallisten Norjan ja Suomen välissä.
Suomen itänaapurina taas on arvaamaton Venäjä, joka lyhyen tauon jälkeen haluaa osoittaa politiikassaan haluavansa olla ennen kaikkea suurvalta. Tämä näkyy esimerkiksi energiapolitiikassa, jonka Venäjä on oivaltanut olevan yhä keskeisemmin asia, jolla eri maiden mahtia mitataan.
Ruotsi on aina halunnut opettaa muuta maailmaa. Se on sellaisessa maantieteellisessä asemassa, että erilaiset riskiratkaisutkin ovat mahdollisia.
Nyt Ruotsi riisuu puolustusvoimiaan, keskittyy kriisien hallintaan ja luopuu asevelvollisuudesta. Suomessa on paljon tahoja, jotka haluavat seurata Ruotsia näissä asioissa.
Suomessa ei saa sortua turvallisuuspolitiikassa naivismiin. Maailma on muuttunut avoimemmaksi, mutta Euroopankin alueella on monia vakavia kriisejä ja maita, joiden poliittiset olot eivät ole ollenkaan vakaat.
Suomen on pidettävä huoli siitä, että emme tee ratkaisuja, jotka vähentävät puolustuksellista uskottavuuttamme. Suomen on säilytettävä yleinen asevelvollisuus.

Hannu Takkula