Uuden eduskunnan tähänastisen työn merkittävin asia on ollut keskustelu uuden hallituksen ohjelmasta. Keskustelua eduskunnassa riitti kolmelle pitkälle päivälle. Vaikka Suomessa on viime vuodet eletty valtavan talouskasvun aikaa ei kaikki ole päässeet tästä osallisiksi, vaan kaikkein pienituloisimpien suhteellinen köyhyys on syventynyt.
Erityisen huolissani olen työttömien ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien asemasta. Pitkäaikaistyöttömät kuuluvat Stakesin taannoisen selvityksen mukaan maan kaikkein köyhimpien joukkoon. Heille ei porvarihallitukselta ole luvassa ilmeisesti kuin kannustusta vai pitäisikö sanoa keppiä. Hallituksen keinovalikoimaan kuuluu kannustinloukkujen purkaminen, muun muassa työttömyysturvan kehittäminen työllistymistä kannustavaan suuntaan. Kun keinoa ei ole kerrottu, mieleen tule oikeiston aiemminkin hellimä suunnitelma työttömyysturvan tason alentamisesta työttömyyden pitkittyessä. Se kyllä vaikeuttaa työttömän toimeentuloa, muttei auta uusien työpaikkojen luomisessa. Sinivihreänhallituksen ohjelmasta puuttuvat keinot, joilla pätkätyöntekijöiden asemaa voitaisiin konkreettisesti parantaa. Sopimuskierroksella vuokratyöntekijöiden sekä määrä- ja osa-aikaisten työtekijöiden aseman parantaminen on nostettava yhdeksi keskeisimmistä asioista. Vuokratyöntekijöille pitää saada toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet ja työnantajille samat neuvotteluvelvoitteet kuin muidenkin työntekijöiden kohdalla.
Tuloerojen kaventamisen sijaan hallitus on valinnut toisenlaisen suunnan. Hallitusohjelman lähempi tarkastelu osoittaa, että hyvin toimeentulevat saavat paljon erilaisia helpotuksia, mutta syrjäytyneet ja kaikkein vähävaraisimmat on unohdettu. Veroratkaisut suosivat suurituloisia: osinkoverotusta kevennetään ja
suodaan erilaisia verohelpotuksia pääoman omistajille.
Ainoa Vanhasen II hallituksen kädenojennus köyhille on kunnallisveron perusvähennyksen nosto, joka on hyvä ja selvästi pienituloisia suosiva ratkaisu. Hyvää ovat myös korotukset pienimpiin vanhempainetuuksiin, yksinhuoltajakorotuksiin ja kansaneläkkeeseen. Tosin samaan aikaan terveyskeskus- ja asiakasmaksuja ollaan nostamassa, joten täytyy toivoa, ettei asiakasmaksujen nosto syö kansaneläkkeiden korotuksen vaikutusta.
Paljon esillä olleet ruoan arvonlisäveron alentamisen mahdolliset positiiviset tulonjakovaikutukset mitätöidään suurelta osin ympäristöverojen kiristämisellä, esimerkiksi kotitalouksien sähköveron nostolla ja polttoaineverojen korottamisella. Nämä toimet ovat kaikkein kipeimmät Lapin kannalta, koska talvet ovat ankaria ja kylmiä ja etäisyydet pitkiä.


Johanna Ojala-Niemelä
 , sd.