Liikunnasta on tullut yhä tärkeämpää sekä ihmisten hyvinvoinnille että suomalaisen yhteiskunnan menestykselle. Liikunnalla on kiistattomasti paljon myönteisiä terveysvaikutuksia.
Valtaosalle liikunnan ja urheilun harrastajista liikunta on sekä hyvän olon lähde että tärkeä yhdessäolon muoto. Suuri osa harrastajista liikkuisi, vaikka terveysvaikutuksista ei olisi mitään tietoa, koska he kokevat liikunnan ja urheilun hauskaksi ja innostavaksi. Kaikki suomalaiset eivät kuitenkaan kuulu tähän joukkoon.
Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan liian vähäisestä liikunnasta aiheutuu vuosittain noin 400 miljoonan euron kustannukset sairauspoissaoloina ja työn tuottavuuden heikentymisenä sekä suorina terveydenhuolto- ja sosiaalimenoina.
Jyväskylän yliopistossa juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan vanhusten liikkumiskyvyn heikkeneminen lisää selvästi masentuneisuuden riskiä. Liikkumattomuuden yhteys sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen on todettu jo aiemmin.
Lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu tuoreimpiin kansainvälisiin suosituksiin verrattuna riittävästi. Tämän johdosta lasten ja nuorten ylipaino on yleistynyt, lihasvoima ja kunto ovat puolestaan heikentyneet.
Suomi voisi olla maana – ja Lappi maakuntana – liikunnallisuuden ja terveyden edistämisen edelläkävijä. Tämä vaatii sitä, että liikunnan merkitys hyvinvoinnin, terveyden, työkyvyn ja toimintakyvyn edistäjänä tiedostetaan ja huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Liikunnan tulee löytää tiensä niin hallitusohjelmiin kuin maakuntaohjelmiinkin.
Maaliskuussa Suomi saa uuden eduskunnan ja sen jälkeen hallituksen. Valittavan eduskunnan päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti liikuntaa ja urheilua organisoivien seurojen ja muiden järjestöjen toimintaedellytyksiin.
Tulevalla eduskunnalla on mahdollisuudet turvata yleishyödyllisten yhdistysten toimintaedellytykset, edistää tasa-arvoista liikuntakulttuuria, turvata liikunnan rahoitus, nostaa liikunta selkeämmin kuntien peruspalveluiden joukkoon ja kehittää kuntoliikuntaa osana suomalaisten terveyden edistämistä.
Liikunta- ja urheiluväellä on tilaisuus kuulla puolueiden edustajien näkemyksiä kahdessa liikunta-aiheisessa vaalipaneelissa, Lapin Urheiluopistolla Rovaniemellä 21.2. ja Kemin Kulttuurikeskuksessa 22.2. alkaen klo 18.
Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan piirissä on 1,1 miljoonaa suomalaista. Maaliskuussa voimme vaikuttaa äänestämällä. Kehotan liikkumaan äänestyspaikalle – ja äänestämään liikuntapuolueen edustajia.

Kari Salmela
puheenjohtaja
Lapin Liikunta ry

Biokaasu mukaan kehityskaavailuihin

Mihin unohtui biokaasu seuraavan hallituskauden kehityskaavailuissa vuoteen 2010 mennessä? Bioenergia-ala esittää yhteensä 20 terawattitunnin lisäystä, josta puolet tuotettaisiin yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa suurissa voimaloissa, neljännes tulisi pelletin käytön kasvusta, lähes saman verran kasvua saataisiin tehostamalla puulämmitystä. Jätteiden käytön ja peltoenergian lisäys olisi vain yhden terawattitunnin luokkaa. Esityksen mukaan viljelijän osuudeksi jää vain prosesseihin käytettävän raaka-aineen tuottaminen ja korvaukseksi tyypillinen pulkkituotteesta saatava hinta.
Näyttää siltä, että biopolttoaineitten tuotanto on meillä varattu suurtuotannon etuoikeudeksi. On rakenteilla biodieseltehdas, joka tuo raaka-aineensa pääasiassa ulkomailta. Bioetanolin valmistus suunnitellaan kotimaisen tuotannon varaan, mutta viljelijä saa siinä vain raaka-aineen tuottajan roolin, näin siitä huolimatta, että kotipolttokin osataan. Pienissä systeemeissä pystytään tuottamaan täysin korkealaatuista polttoainetta, joka on ainakin Brasiliassa pellon reunaan kyhätyissä peltipömpeleissä tuotetun etanolin veroista.
Viljelijä pystyy hoitamaan lannan ja kasvijätteiden biokaasutuotannon raaka-ainetasolta valmiiksi korkealaatuiseksi myyntituotteeksi, josta hinta on moninkertainen verrattuna raaka-aineesta saatavaan tuottoon. Lannasta ja kasvijätteistä saatava vuosipotentiaali on Suomessa energiaksi laskettuna 11,1 terawattituntia eli yhden ydinvoimayksikön vuosituotannon määrä. (Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto). Biokaasun tuotanto on lajissaan energiatehokkainta muihin menetelmiin verrattuna. Valmistuksessa saadaan sekä lämpöä, sähköä että erinomaisen laadukasta liikennepolttoainetta. Laitevalmistus on korkeatasoista. Sitä osoittavat useat, jo monia vuosia moitteettomasti toimineet maatilageneraattorit. Enää ei askarrella prototyyppien kehittelyssä, jossa tilanteessa ovat vielä ranskalaiset ydinvoimalan rakentajat. Biokaasulaitosten valmistajilla ei ole enää ratkaisemattomia rakenneongelmia, joita ilmaantuu jatkuvasti ydinvoimalatyömaalla. Useat pientehtaat ovat valmiita melko laajamittaiseen laiterakentamiseen. Biokaasun tuotantoa pystytään verraten nopeasti lisäämään, vaikka virallisella taholla näitä mahdollisuuksia yleensä vähätellään.
Soittokierros laitevalmistajille ja viljelijöille osoitti, että molemmilla tahoilla on varauduttu mittavaan biokaasulaitteistojen rakentamiseen. Maatila tarvitsee edullista rahoitusta näihin, kuten kaikkiin muihinkin investointeihin. Nyt valtion rahoitus on jumiutettu ja rakentamaan päästään aikaisintaan vuoden 2008 puolella, vaikka patoutuneita hankkeita pitäisi päästä jo nopeasti purkamaan.
Sisäpiirikeskustelut eivät pysy salaisina. Niinpä tiedetään, että energian suurtuottajat ovat vaatineet, ettei biokaasun tuotantoa pidä edistää tässä vaiheessa, koska siitä tulee hankaluuksia polttonesteitten tuotannolle, etenkin kun tehdaslaitokset ovat vasta rakenteilla. Tukevatko myöskin hallitus ja sen alaiset ministeriöt tätä kannanottoa?

Erkki Raudaskoski
Rovaniemi
erkki.raudaskoski@pp.inet.fi