Tätä on syytä kysyä ympäristöaktivisteilta ja – järjestöiltä, matkailuyrittäjiltä sekä poliitikoiltakin. Riehuminen Lapin metsien lähes totaalisen suojelun puolesta on Lapille kohtalokasta.
Edellä mainitut istuvatkin Lapin perusväestön takamuksilla nuotioon itse mitään kipua tuntematta. Ei ole pitkä aika kun sain puhelun Miame Beachelta eräältä StoraEnson omistajalta. Hän sanoi makoilevansa bikinit päällä hiekkarannalla. Hän kertoi soittaneensa Härmälän Jukalle . Kehotti tätä ottamaan selkäreppuun muutamia tiilikiviä ja laastipaljun sekä muuraamaan Kemijärven sellutehtaan piipun tukkoon. Näin saadaan loppumaan alituinen rähinöinti Lapin metsien käytöstä. Seuraavana onkin Kemin tehtaiden vuoro.
Hän totesi myös, että me osakkeenomistajat olemme huolestuneena seuranneet kun Lapista metsien hävittämisen vuoksi ei enää löydy luonnonrauhaa ja menetämme Keski-Euroopan suurasiakkaat. Yritin tyynnytellä häntä vetoamalla Levin, Ylläksen, Saariselän ym matkailukeskusten luonnonrauhaan.
Itse olin tässä luonnonrauhaa vailla. Lehti ym. mediatietojen perusteella suuntasin Levin luonnonrauhaan. Kiersin hiihtämällä perinteisellä tyylillä Leviä ja Kätkätunturi niin, että pää oli pyörällä. Takomomusiikki ei vain lakannut kuulumasta. Kätkän takana oli pieni katvealue jossa musiikki hiljeni, mutta vastapainoksi kuului moottorikelkkojen ja helikopterin pörinä. Se siitä hiljaisuudesta ja erämaan rauhasta. Tulin kypärä kallellaan Rovaniemelle. Pistin haapavetiset jalkaan ja lähdin hiihtelemään Korkalovaaran Länsikankaalta länteen päin. Löysin sieltä erämaan rauhan.
Ympäristöaktivistit, matkailuyrittäjät ym; älkää pettäkö itseänne ja muita hurskastelamalla esimerkiksi sillä, että vain Lapin metsät suojelemalla saadaan tänne turisteja ja metsäluonto säilymään monikulttuurisena. Kun jotain asiaa tarpeeksi jankataan siitä tulee totuus. Tutkimuksen mukaan (vaikka kyselytutkimuksissa ihmiset toisin väittävät) 99 prosenttia turisteista menee vain sinne mihin pääsee autolla tai lentokoneella, jossa on mieletön meteli ja anniskeluoikeudet. Ne turistit kuitenkin tuovat Lappiin rahaa. Jos kulojen ei anneta riehua vapaasti on varmaa, että suojellut metsät raunioituvat ja monikulttuurisuus köyhtyy.
Hysterisointi Lapi metsien suojelemiseksi on äärimmäisen kohtalokasta koko Lapille ja ennen muuta sen väestölle. Metsäteollisuuden osakkeenomistajilta pettää jossain vaiheessa hermot. Kun Etelä-Amerikkaan, Venäjälle ja Kauko-Itään saadaan kapasiteettia tarpeeksi, on helppo tehdä päätös lappilaisten puunjalostustehtaitten sulkemisesta. Valtiovallalla on erittäin helppoa myöskin tehdä päätös lopettaa kaikenlainen taloudellinen tuki Lapin metsätaloudelle.
Istukaapa joskus omillakin persauksillanne erämaanuotioon.

Ystävyydellä
realisti

Pertti Viitasaari
Rovaniemi
0400-197388